Symmetrisesti
järjestetyt 121 tunnesanaa näyttävät ennakoivan monien tunnetutkimusten tuloksia. Miten se on mahdollista?
Tarina alkaa sanoilla:”Viha koostuu halusta ja
pelosta.” Löysin tuon lauseen erään ihmismieltä käsittelevän kirjan sivuilta vuonna
1994. Aloin miettiä tunnetilojen välisiä
yhteyksiä. Niistä näytti koostuvan
verkosto. Näin pienestä alusta kehkeytyi
tämä SDG*tunnekartan tarina (Gudsson 2013).
Saatuani valmiiksi parinkymmenen tunteen kartan näytin sitä tutulleni. Hän kertoi sen muistuttavan Teuvo Kohosen karttaa. Tuo itseorganisoituva kartta on tuttu tekoälysovelluksista (Oja 1993).
En voi kuitenkaan nimittää SDG*tunnekarttaa itseorganisoituvaksi kartaksi (SOM). Enhän ole käyttänyt karttaa luodessani
matemaattisia algoritmeja, vaan sijoitellut tunnesanat paikoilleen loogisella
päättelyllä ja ystävieni vinkkien avulla.
Netistä löytämäni SOM:n muodostamisen verbaaliset periaatteet kuitenkin
inspiroivat laajemman tunnekartan luomiseen (Kohonen 1998).Saatuani valmiiksi parinkymmenen tunteen kartan näytin sitä tutulleni. Hän kertoi sen muistuttavan Teuvo Kohosen karttaa. Tuo itseorganisoituva kartta on tuttu tekoälysovelluksista (Oja 1993).
Vuosikymmen sitten aloin kerätä eri lähteistä laajaa tunneluetteloa. Parin tuhannen tunnealkion joukosta kartalle on sijoitettu tarkasti
valitut 121 tunnetta. Toisiaan muistuttavat tunteet sijaitsevat lähekkäin SOM:n
periaatteen mukaisesti.
Vastakkaiset tunneparit taas peilautuvat keskipisteen molemmille puolille yhtä
kauas kartan keskipisteestä.
Alan kirjallisuudessa esitetään hyvinkin erilaisia ehdotuksia
vastatunnepareiksi. Monet tämän tunnekartan vastakohtapareista ovat normaalista
kielenkäytöstä tuttuja, mutta muutamia lienee hyvä selittää tarkemmin:
-kateus ja häpeä : kateellinen haluaa lisää -
häpeävä tahtoo päästä jostain eroon.
-läheisyys ja ärtymys : läheisyys voi ärsyttää - samoin läheisyyden puute.
-viive ja väheksyntä : viivyttely saattaa olla väheksynnän merkki.
-turhautuminen ja arkuus : jos on turhautunut yrityksissään, se synnyttää arkuutta.
-kiusanhalu ja alemmuus : joskus kiusaaja kokee alemmuudentunnetta.
-raivo ja yhteys : kunnon riitely saattaa jälkeenpäin
lujittaa ihmisten välistä yhteyttä.
-syyllisyys ja vastuu : syyllisyydestä pääsee kun
ottaa vastuun teoistaan.
ONNISTUNEITA ARVAUKSIA
Olen erittäin kiitollinen filosofi Kari E.Turusen
kirjoista. Hän kertoi jonkinasteisen
matemaattisen järjestyksen olevan mahdollinen mielen kartoituksessa (Turunen
1987, 74). Hänen kirjastaan sain myös
idean tunneskaaloihin, kun hän totesi että ” tunteissa on runsaasti erilaisia
virtailevia ja liikkuvia laatuja, joiden luokittelu on vaikeaa” (Turunen
1989, 142).
Kun tunnekartta oli kasvanut 121 tunteen laajuiseksi,
oivalsin abduktion eli arvauksenomaisen tiedon avulla kahdeksaan tunneskaalaan
liittyvät erilaiset hengitystyylit.
Abduktiota käytin onnistuneesti myös kartan alkeisversion
luomisessa. ”Abduktio on ainoa päättelymuoto
joka tuottaa aidosti uusia ajatuksia”
(Hakkarainen ym 2005, 324).
Hengitysmallien tarkkailuun sain virikkeen kouluttaja
Avner Eisenbergin korostaessa hengityksen ilmaisuvoimaa mimiikan mestarikurssilla. Lopullinen oivallus tuli kuitenkin
katsoessani vanhan naisen huokaavan haikealla mielellä syvään sisään hänen
ulkoiluttaessaan koiraansa. Yllätyksekseni sisään- ja uloshengityksen ajallisen
pituuden suhteet vastasivat melko tarkasti eri tunneskaalojen tunteita.
Vuosien päästä hengitysmalleille löytyi fysiologinen selitys
parasympaattisen ja sympaattisen hermoston toiminnasta (Heikkilä 2010, 180).
AIVOISTA SE ON TULLUT …
Itseorganisoituvan kartan (SOM) idea on saatu siitä,
että aivoissa samantyyppiset toiminnot sijaitsevat lähellä toisiaan (Oja 1993). Nyt eräät aivokuvannustutkimukset vaikuttavat
olevan yhteneväisiä SDG*tunnekartan
vieritunnerakenteen kanssa. SOM
on ollut yhtenä tunnekartan innoittajana.
Näkyyköhän SOM:n lähtöperiaate myös sen rakenteeseen
pohjautuvassa SDG*tunnekartassa?
Muukalaisuuden ja tuskan yhteissijainnista aivoissa on
tehty paljon tutkimuksia (Williams 2007,
236-247). Selkeys ja innostus liittyvät myös NeuroLeadership
Instituten perustajan David Rockin kertoman mukaan aivoissa yhteen. Samoin uhka ja epäusko (Leppänen, 2012, 26-27.)
Kaikki nämä kolme tunneparia ovat SDG*tunnekartalla
vieritunteita keskenään. Myös joitakin
muita yhteneväisyyksiä aivokuvannusten ja tunnekartan rakenteen välillä olen
havainnut. Tosin aivojen aktiivisuusalueet eivät läheskään kaikkien tunteiden kohdalla korreloi SDG*tunnekartan vieritunnejärjestelmän kanssa.
Ahdistuneesti kiintyneillä naisilla pelokkaat ajatukset kumppanin menetyksestä aktivoivat aivojen surualueita (Goleman 2009, 206). Tämä Phillips Shaverin tutkimustulos vastaa hyvin SDG*tunnekartan vasemman alareunan pelko-ahdistus-suru -linjaa.
Jaak Pankseppin havaintojen mukaan opiaattiriippuvuus ja kiintymykseen liittyvä riippuvuus ovat aivoissa neurologisesti samantyyppisiä ilmiöitä (Goleman 2009, 202). SDG*tunnekartan oikeassa laidassa keskellä löytyvät kiintymys ja riippuvuus ovat kartan vieritunteita.
Ahdistuneesti kiintyneillä naisilla pelokkaat ajatukset kumppanin menetyksestä aktivoivat aivojen surualueita (Goleman 2009, 206). Tämä Phillips Shaverin tutkimustulos vastaa hyvin SDG*tunnekartan vasemman alareunan pelko-ahdistus-suru -linjaa.
Jaak Pankseppin havaintojen mukaan opiaattiriippuvuus ja kiintymykseen liittyvä riippuvuus ovat aivoissa neurologisesti samantyyppisiä ilmiöitä (Goleman 2009, 202). SDG*tunnekartan oikeassa laidassa keskellä löytyvät kiintymys ja riippuvuus ovat kartan vieritunteita.
Helsingissä Tieteen
päivillä 12.1.2013 dosentti, yliopistonlehtori Ilkka Pyysiäinen, dosentti Marja-Liisa Halko
sekä professori Petri Ylikoski kaipasivat aivojen toiminnasta psykologista
teoriaa. Aivokuvannushan on vain eräs tutkimusmenetelmä, joka kaipaa selittävää
mallia. (Ahonen 2013.)
Jotkut
tunteisiin liittyvät väitöskirjat näyttävät tukevan SDG*tunnekartan
rakennetta. Olen huomannut niitä paljonkin,
mutta tässä selkeimmät.
Seija Tuovilan tutkimuslöydös varttuneempien suomalaisten yleisimmin
käyttämistä tunnenimityksistä vastasi
SDG*tunnekartan neljää kaikkein keskeisintä tunnetta. Ne ovat ilo, suru, kiintymys ja viha
(Tuovila, 2005).
Päivi Hamaruksen koulukiusaamista käsitellyt väitös
taas totesi kiusaamisen motiiveiksi halun saada arvostusta (Hamarus, 2006). Kiusanhalu, arvostus ja halu sijaitsevat
lähekkäin toisiaan SDG*tunnekartan vasemmassa yläkulmassa.
Jari Hakasen työuupumusta käsitelleessä väitöskirjassa todettiin turhien töiden ja uupumuksen välinen yhteys (Vienonen 2006). Turhuus ja uupumus löytyvät SDG*tunnekartalla allekkain kartan oikeassa alakulmassa.
Koosteen 11 ulkomaisesta vertaisarvioidusta tutkimuksesta, jotka näyttävät tukevan SDG*tunnekartan rakennetta löydät tutkimusblogista.
Jari Hakasen työuupumusta käsitelleessä väitöskirjassa todettiin turhien töiden ja uupumuksen välinen yhteys (Vienonen 2006). Turhuus ja uupumus löytyvät SDG*tunnekartalla allekkain kartan oikeassa alakulmassa.
Koosteen 11 ulkomaisesta vertaisarvioidusta tutkimuksesta, jotka näyttävät tukevan SDG*tunnekartan rakennetta löydät tutkimusblogista.
LIIAN YKSINKERTAISTA ?
SDG*tunnekartan circumplex-mallinen symmetrisyys ja
sen kokopalloprojektio saattaa tuoda mieleen luonnon toimintaa selittävien
lakien yksinkertaiset kauneusarvot.
Parhaiden tieteellisten teorioiden esteettistä näkökulmaa on selvitellyt
professori Tapio Puolimatka (2005, 167-168).
Tunnekarttaa luodessani olen pyrkinyt
kohti ”sellaisia tieteellisiä periaatteita kuin järjestelmällisyys,
ristiriidattomuus, yksinkertaisuus ja yleistettävyys” (mt. 2005, 89).
Tunnekartan hengellinen ulottuvuus saattaa oudoksuttaa joitakin. Kuitenkin ”emootioihin liittyy vahvasti
hengellinen aspekti” (Kangasniemi 2004,
72). SDG*tunnekartta on laadittu
kristillisen supranaturalismin pohjalta, jonka käsityksenä tosiasioista on se,
että ”tieteen on huomioitava todellisuus koko laajuudessaan” (Puolimatka 2008,
119).
TARINA JATKUU…
SDG*tunnekarttamallia varmistava kvalitatiivinen tutkimus
odottaa vielä tekijäänsä. Tutkimusmetodina
voisi olla tiettyjen tunteiden vieritunteiden esiintymistiheyden laskeminen
tuota tunnetta käsittelevissä teoksissa.
Toinen mahdollisuus olisi etsiä tieteellisten tunnetutkimusten
abstrakteista yhtymäkohtia, jotka
tukevat tunnekartan vieritunnerakennetta.
Vertailu Plutchikin tunnemalliin ja
muihin tunneteorioihin olisi ehkä
myös mahdollista.
Näkisin SDG*tunnekarttamallilla olevan käyttöä ihmisten tunnemaailman selkiyttäjänä. Negatiivisten tunteiden
nimeäminen kun tutkitusti lieventää niiden
vaikutusta (Liebermann ym. 2007). Kansantaloudellinen hyöty tulisi
psykosomaattisten oireiden sekä tunneperäisten sosiaalisten ongelmien vähenemisenä (Suomen mielenterveysseuran www-sivut
2013). Tiedemaailmassa karttaa voisi ehkä hyödyntää tutkimushypoteesien sekä henkilökohtaisten
tunnearviointien
pohjana, mikäli pilottitutkimus antaisi siihen aihetta. Systeemiajattelussa SDG*tunnekartta
toimisi yhtenä palasena. Aivokuvaustulosten tiedonlouhinnassakin siitä voisi olla jonkin verran apua. Myös pelimaailma voisi hyötyä tunteiden dynaamisesta
esitystavasta joko pelialustana tai avatar-hahmojen elävöittäjänä. Kartan hengitysmallinnus
auttaisi ehkä aleksitymiasta kärsiviä jollain biofeedback-sovelluksella -vaikkapa älypaidalla. Kielentutkimuksessa sen avulla voisi
lajitella verbaalisia tunneilmaisuja. Kehonkielen opetuksessa kartta toimisi
apuvälineenä. Mediatuotteiden
tunneperäiseen lajitteluunkin se sopisi. Mentaalisessa urheiluvalmennuksessa SDG*tunnekartan visuaalisuus ehkä olisi etu.
Algoritmit laajentaisivat SDG*tunnekartan käyttöalaa. Plutchikin mallille ne on jo keksitty (Researcher builds machines
that daydream, 2010).
SDG*tunnekartta on julkaistu netissä suomenkielisen version lisäksi myös englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi, espanjaksi ja ranskaksi (Gudsson 2013). Muillekin länsimaisille kielille se olisi
käännettävissä.
Tiedän että SDG*tunnekarttaa on sovellettu ainakin alakoulun
tunneopetuksessa (Lundell 2013). Myös eräässä opettajien täydennyskoulutushankkeessa siitä ollaan kiinnostuneita. Mallia on käytetty myös improvisaatioteatterin harjoitusmateriaalina,
tunnekarttapallon pohjana, päihdekouluttajan tukena ja yksittäisissä
sielunhoitotilanteissa sekä sielunhoitokoulutuksessa. Kirjoittajakoulutuksessa sitä on hyödynnetty Yhdysvalloissa (Inspire Christian
Writers www-sivut 2011). Myös erään päiväkodin henkilökuntaa on koulutettu tunnekartan avulla.
Kunnia yksin
Jumalalle
Pelle Gudsson
Lähdeluettelo:
HAKKARAINEN,Kai,LONKA, Kirsti, LIPPONEN Lasse.
2005. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen
sytyttäjinä
HAMARUS, Päivi. 2006. Koulukiusaaminen ilmiönä.
Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta. Jyväskylän Yliopisto.HEIKKILÄ, Antti. 2010. Siunattu kipu.
KANGASNIEMI, Tapio. 2004. Ihminen, tunteet ja kärsimys.
LUNDELL, Kai-Ari 2013 . Viitattu 16.10.2013 http://www.properuskoulu.net/2013/03/rauhasta-ja-tyotauhasta.html
OJA, Erkki. 1993. “Neurotietokone oppii ja tunnistaa” Tiede 2000 3/93, 4-10.
PUOLIMATKA, Tapio. 2005. Usko, tieto ja myytit.
PUOLIMATKA,
Tapio. 2008. Usko, tiede ja Raamattu.
"Researcher builds
machines that daydream" 2010. Viitattu 16.10.2013 http://mobile.itnews.com.au/Article.aspx?CIID=232971&type=News
Suomen
mielenterveysseuran www-sivut 2013. Viitattu 16.10.2013.
http://www.vahvistamo.fi/vahvistamo/tunteet/tunteiden_ongelmia/torjutut_tunteet
TURUNEN,
Kari E. 1987. Ihmissielun olemus.
TURUNEN,
Kari E. 1989. Mieli ja sielu.
VIENONEN,
Aleksi. 2006. ”Turhat työt aiheuttavat
uupumusta” Reitti 2/06, 7.
WILLIAMS, Kipling D. 2007.”Ostracism: The
Kiss of Social Death” Social and Personality
Psychology Compass (1/1 (2007):236-247).
