.

.
Klikkaa kuvaa - löydät selkeän tunnekartan !
Bookmark and Share

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

SDG*tunnekartan ominaisuuksia

SDG*tunnekartta on projektio pallonmuotoisesta 121 tunteen tunnespektristä.

Seuraava seitsemän blogikirjoitukseni sarja  kuvaa SDG*tunnekartan ominaisuuksia. 

SDG*tunnekartalla saattaa olla merkitystä myös tunteiden tieteellisessä tutkimuksessa – kansainvälisestikin ajatellen.  Niinpä SDG*tunnekartta on käännetty myös englanniksi, ruotsiksi ja saksaksi.
 
 Charcoal Design
 
Kirjoitussarja on noin 15 sivun mittainen.













Katsotaan mikä taho ensimmäisenä tajuaa SDG*tunnekartan ainutlaatuisuuden.

 
     Pelle Gudsson

     tiedotustaiteilija

perjantai 15. maaliskuuta 2013

1/8 SDG*tunnekartta tieteellisin termein

Tieteen yksi perusoletus on se, että maailmasta löytyy järjestystä, joka ei riipu ihmismielestä. ”Tieteellinen tutkimus pyrkii pääsemään tästä järjestyksestä selville.” (Puolimatka 2005, 55.) 

Onkohan mahdollista, että tuollaisesta järjestyksestä voi kehittää malleja myös tiedeyhteisön ulkopuolella?

SDC14360.JPG

SDG*tunnekartta on Kristus-keskeinen tunnekarttamalli, jonka tarkoitus on selkeyttää kokonaisnäkemystä yleisinhimillisestä tunnemaailmasta. Tämä mielenmallinnus on kuitenkin aivan käyttökelpoinen, vaikkei omaisikaan kristillistä maailmankuvaa.

Sen yksinkertaisin muoto voidaan kuvata nuolikaavioin

Malli on koottu kvalitatiivisin menetelmin. Lähdeaineistona on käytetty tunneluentoja, lehti- ja kirja-artikkeleita, radio-ohjelmia ja muita äänitelähteitä sekä omia havaintoja.

Induktiivinen periaate eli yksityisestä yleiseen kurottuva lähestymistapa oli tunnekarttamallin koostamisvaiheessa selvästi nähtävissä. Esimerkiksi ensimmäisissä luonnoksissa oikea yläkulma ei ollut puhtaasti myönteisten tunteiden täyttämä

SDG*tunnekartan kehittelyn alkuvaiheissa sekä myös sen hengitystä käsittelevässä osion keksimisessä on hyödynnetty abduktiota eli arvauksenomaista tietoa. ”Abduktio on ainoa päättelymuoto, joka tuottaa aidosti uusia ajatuksia ja tietoa” ( Hakkarainen ym. 2005, 324).

Poikkitieteellinen opiskelu on usein välttämätöntä uuden tiedon rakentamisessa (mt, 256). SDG*tunnekartan laatimisessa olen käyttänyt muun muassa filosofisia, psykologisia, teologisia sekä kielitieteellisiä lähdeteoksia. Sen raaka-aineena käytetyn tunneluettelon keräämisen yhteydessä olen selaillut myös kaunokirjallisuutta.

Tunteiden nimeämistä helpottavaa SDG*tunnekarttamallia tarkasteltaessa voi selvästi huomata, että siinä on pyritty kohti ”sellaisia tieteellisiä periaatteita kuin järjestelmällisyys, ristiriidattomuus, yksinkertaisuus ja yleistettävyys” (mt. 2005, 89).



    Kunnia yksin Jumalalle

    Pelle Gudsson









SDG*tunnekartta apuna arjessa

Taustatukea SDG*tunnekartalle



Hakkarainen, K, Lonka, K, Lipponen L. 2005. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä.

Puolimatka, T. 2005. Usko, tieto ja myytit.


2/8 SDG*tunnekartan rakenne


SDG*tunnekartan rakenne selviää seuraavista perusperiaatteista, joista lihavoidut ovat tärkeimpiä.

Rakenneselostuksen seuraamista helpottaa paperille printattu kartta, joka myöhempää tutkailua varten on suositeltavaa kiinnittää näkyvälle paikalle. Sen syvempään avautumiseen kun saattaa kulua viikkojakin.


1)Lähinnä oikeaan yläneljännekseen sijoittuvat myönteisiksi mielletyt tunteet

2)Kutakin tunnetta ympäröi siihen liittyviä lähitunteita kahdella tai kolmella kehällä

3)Tämän kartan 9 perustunnetta on kirjoitettu isoin kirjaimin.

4)Keskipisteestä kohti muita perustunteita kasvaa 8 perustunneskaalaa

5)Vastatunne tai selittävä tunne löytyy keskipisteen toiselta puolelta.

6)Keskipisteen tunteelle (rauha) voi kuvitella vastatunteen (minuuden katoaminen), kun kartta mielletään pallon muotoiseksi.

7)Tunteille voidaan antaa koordinaatit kellonajan mukaan ja ilmoittamalla millä kehällä se sijaitsee keskipisteestä nähden.  Esimerkkinä mainittakoon vastuu (klo 1.30 = 2.) Tämä ominaisuus helpottaa huomattavasti tunteiden löytämistä, kun niihin viitataan tekstissä.

8)Pystysuoria tunneskaaloja muodostuu RAIVO (klo 9 = 6.) –YHTEYS (klo 3 = 6.) -akselista ylös- ja alaspäin.

9)Kartan eri puolilta saattaa löytää sukulaistunteita kuten esimerkiksi turva (klo 2 = 4.) ja kotoisuus (klo 11 = 5.).

10)Kartalta puuttuvalle tunteelle voi etsiä sopivan paikan sille läheisten tunteiden välistä.

11)Jotkut kartan tunteista selittyvät tarkemmin niiden vastakkaisilla puolilla, mutta samalla etäisyydellä olevista tunteista. Häpeä ( klo 4 = 4.) = kiintymys (klo 3 =4.) + inho (klo 4.30 = 4.)

11)Kristinuskoon ja kristinuskossa kasvamisen skaala (mukaeltu Engelin kaavio) kulkee KAUHUsta (klo 7.30 = 6.)TARMOon (klo 1.30 = 6.). Tältä akselilta löytyy myös monia vääriin olettamuksiin perustuvia tunteita.

12)Kartan reunoilla on suluissa lueteltu elämän valintoja.

14)Jotkut tunteista on merkitty kartalle painoteknisistä syistä lyhennettyinä :

säröily = murtuneisuus (klo 6.30 = 4.)
 
orpous = hylätyksi tulemisen tunne (klo 6 = 6.)
 
ikävä = ikävystyneisyys tai kaipaus (klo 10 = 1.)
 
15)Osa kartan sanoista voidaan mieltää myös mielialoiksi tai asenteiksi.


718809_emotions_3.jpg     Penny Matthews

SDG* tunnekarttamalli muistuttaa perusolemukseltaan akateemikko Teuvo Kohosen kehittämää, neuroverkkoihin lukeutuvaa itseorganisoituvaa karttaa (SOM).  SOMin alkuperäinen idea on saatu siitä havainnosta, että aivoissa samantyyppiset toiminnot sijaitsevat lähellä toisiaan.

Kuitenkaan tämä pallonmuotoinen tunnesanojen projektio ei ole itseorganisoituva kartta, koska tunnesanoja ei ole sijoitettu paikoilleen matemaattisten algoritmien avulla. Niiden sijasta olen käyttänyt loogista päättelyä ja yritys-erehdys –palapelimenetelmää.

Hyödynsin tuossa kognitiivisessa prosessissa netistä löytämiäni itseorganisoituvan kartan verbaalisia muodostamisperiaatteita.

Parin tuhannen tunnealkion joukosta kartalle on sijoitettu tarkasti valitut 121 tunnetta niin, että toisiaan muistuttavat tunteet sijaitsevat lähekkäin. Vastakkaiset tunneparit taas peilautuvat keskipisteen molemmille puolille yhtä kauas kartan keskipisteestä.


     Kunnia yksin Jumalalle

     Pelle Gudsson



Viitteitä ja taustatietoja SDG*tunnekartan rakenteesta












 

3/8 SDG*tunnekartan käyttö

Circumplex-tyyppistä SDG*tunnekarttamallia voidaan käyttää tunteiden tunnistamiseen myös sen sisältämien kahdeksan nimetyn akselin eli tunneskaalan avulla.

Ne ovat nimeltään myötäpäivään lueteltuina TOIMITAAN OIKEIN, TYYDYTTÄVÄ SUHDE, LUOVUTTAMINEN, HYVÄN POISSAOLO, EI TOIMITA OIKEIN, EPÄTYYDYTTÄVÄ SUHDE, TAVOITTELU ja HYVÄN LÄSNÄOLO.

Kullekin tunneskaalalle on sille ominaisensa sisään- ja uloshengityksen pituuteen perustuva suhde, jonka voi pienen harjoittelun jälkeen oppia itsekin tunnistamaan. Kerron tästä ominaisuudesta tarkemmin kirjoitukseni osassa 6.

Bereiterin luoma tiedonrakentamisen käsite tarkoittaa yhteisöllisesti, prosessinomaisesti ja päämäärätietoisesti aikaansaatuja uusia ajatusmalleja, joita kutsutaan käsitteellisiksi luomuksiksi. SDG*tunnekarttamallikin voitaneen ymmärtää sellaiseksi.

Vuosien saatossa olen saanut monilta rakentavaa palautetta tästä kartasta, jota olen sitten hyödyntänyt kehittääkseni sille mahdollisimman järjestelmällisen rakenteen Jumalan kunniaksi ja ihmisten hyödyksi.

662215_compass.jpg      Ove Töpfer

Miehille SDG*tunnekartta vaikuttaa avautuvan naisia paremmin. Tähän lienee syynä se, että miehet normaalistikin hahmottavat ympäristönsä karttana. 

Miehiltä olen kuullutkin, että sitä on käytetty improvisaatioteatterin harjoituksissa ja siitä on keskusteltu myönteisessä hengessä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen laitoksen tunnekurssilla.

Karttamuotoinen esitys toimii tietoedustuksena eli se paljastaa kartan laatijan ajattelun ja mitä kaikkea hän haluaa sillä ilmaista (Hakkarainen ym., 2005, 152). 

Haluaisin vedota Alasuutarin (1994,201) toteamukseen, että yksittäiseen tutkimuskohteeseen on hankala tarttua ilman, että liittäisi sitä ympäristöönsä, johon kuuluu ”vastakohtia ja rinnasteisia ilmiöitä”. Tunnekarttamalliinhan sisältyvät olennaisena osana vastatunteet tai jossain tapauksessa selittävät tunteet.

Hakkaraisen (2005,385) kirjan loppulauseeseen yhtyen toivon, että tunnekartta olisi yksi työkalu, jonka avulla ”voimme ehkä systemaattisesti tuottaa sellaisia oppimiskokemuksia, joita ihmiset aikaisemmin kokivat vain satunnaisesti.”

Muutamissa ohjausharjoitteluissa olen jo huomannut ihmisten saavan aivan uudenlaisia oivalluksia tunteiden dynamiikasta SDG*tunnekarttamallia tarkastellessaan.



    Kunnia yksin Jumalalle

    Pelle Gudsson







SDG*tunnekartta apuna arjessa

Taustatukea SDG*tunnekartalle
 






 

Alasuutari, P. 1995. Laadullinen tutkimus.

Hakkarainen, K, Lonka, K, Lipponen L. 2005. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä


4/8 SDG*tunnekartta tutkimusten kohteeksi ?

(Tunteille on annettu koordinaatit kellonajan mukaan ja ilmoittamalla millä kehällä se sijaitsee keskipisteestä nähden. Esimerkkinä mainittakoon vastuu (klo 1.30 = 2.) Tämä ominaisuus helpottaa huomattavasti tunteiden löytämistä SDG*tunnekartalta, kun niihin viitataan tekstissä.)

Opiskeluni ovat vielä hyvin alkuvaiheissa ja vasta aikuiskasvatustieteen approbatur on suoritettu. Päästäkseni itse tieteellisesti hyväksytyllä tavalla tutkimaan luomustani minun pitäisi ensin opiskella väitöskirja-asteelle, jonka jälkeen vasta voisin syventyä tämän sen tieteelliseen arviointiin.

Siispä rukoilen ja pyydän, että joku ottaisi tunnekarttamallin pro gradu-työnsä aiheeksi. Käsittääkseni tätä aineistoa voisi tutkia ainakin psykologian, lääketieteen, kielitieteen, liikuntatieteen, teatteritieteen sekä ehkä myös teologian näkökulmista.

Tutkimus on mahdollista tehdä myös englanniksi, ruotsiksi tai saksaksi, joille kielille SDG*tunnekartta selityksineen on käännetty ja ovat CC-lisenssin mukaisin ehdoin jo käytettävissä. Käännökset on tarkistettu niitä kieliä äidinkielenään käyttävillä. Haaveissa on vielä SDG*tunnekartan kääntäminen ainakin espanjaksi.

SDC14844.JPG

SDG*tunnekarttamallia varmistava kvantitatiivinen tutkimus odottaa vielä tekijäänsä. Eräs mahdollinen tutkimusmetodi on jo hahmoteltu sekä sen käyttöä pienimuotoisesti kokeiltu. Tuossa tutkimusmenetelmässä tarkasteltaisiin tiettyjen tunteiden lähi- eli vieritunteiden esiintymistiheyttä kyseisistä tunteista kirjoitetuissa teoksissa.

SDG*tunnekartta saattaisi olla avuksi aleksitymiasta kärsiville, kielten opiskelussa, tekoälytutkimuksessa tai tietokonepelien alustana. Neurotieteissä se ehkä tarjoaisi hypoteeseja aivokuvannustutkimusten pohjaksi. Tästä sain aavistuksen luettuani parista aivotutkimuksesta, joiden tuloksia SDG*tunnemalli selittää mielestäni hyvin. Kerron tarkemmin noista oivalluksista kirjoitukseni osissa 5 ja 8.

Kysyessäni PsL, FT Mikael Saariselta, onko Suomessa tutkittu tunteiden nimeämistä, hän totesi tietävänsä vain FT Seija Tuovilan väitöskirjatutkimuksen ”Kun on tunteet”. Sen lopputulokset (sivu 5) suomalaisten tärkeimpien tunteiden osalta täsmäävät aikuisväestön osalta SDG*tunnekartan tärkeimpien perustunteiden kanssa. Ne ovat ilo (klo 12 = 4.), rakkaus, jota kartalla parhaiten kuvaa kiintymys (klo 3 = 4.), suru (klo 6 = 4.) ja viha (klo 9 = 4.).

Myönteisien tunteiden merkityksen oivaltaneen emerita professori Lea Pulkkisen vuonna 1994 laatimassa "Emootion ja käyttäytymisen säätelyn mallissa" ( s.19) on joitakin yhtymäkohtia SDG*tunnekarttamalliin, kun tutkitaan Pulkkisen mallin ylösalaisin käännettyä peilikuvaa (vrt. Pulkkinen 1997,24)

On myös huomattava, että tähän mennessä ehkä tarkimmaksi arvioidun eli Plutchikin tunnemallin keltainen, punainen ja sininen terälehti ovat aivan identtiset SDG*tunnekartan tunneskaalojen kanssa, kun tunnekarttaa tarkastellaan pallon etelänavalta. Myös violetissa ja vihreissä terälehdissä on paljon yhtäläisyyksiä tunneskaaloihin.

SDG*tunnekartta on kuitenkin kokopalloprojektio tunteista, kun Plutchikin malli on vain puolipallo.

Graham Mann on tehnyt algoritmin Plutchikin malliin Australiassa. Suomestakin löytynee tahoja, jotka voisivat ottaa SDG*tunnekartan algoritmien etsimisen haasteekseen. 

Edellämainitussa Seija Tuovilan väitöskirjassa on tunteita käsitelty myös niiden ominaisuuksia erittelemällä.

Tunteiden vaikutusta hengitykseen ei ole kovinkaan paljoa tutkittu. Tähän päätelmään tuli tunnekartasta suosituksensa antanut, tunnustettu amerikkalainen näyttämökouluttaja Avner Eisenberg.

Hänen hengitystä painottava opetusmetodinsa oli yhtenä innoittajana SDG*tunnekartan hengitysulottuvuuden löytämisessä. Mielestään tunnekartassa olisi aineksia jatkotutkimuksiin. 

Hän pyysi kuitenkin myöhemmin poistamaan suosituksensa englanninkieliseltä sivustolta, ettei SDG*tunnekartan käyttö aiheuttaisi liikaa mekaanista ja melodramaattista elehtimistä näyttämällä. Luontevin kehonkieli kun syntyy sisäisten ajatusten vaikutuksesta.

Parhaaseen lopputulokseen päästään yhteistyön ja taitavan työnjaon avulla (Hakkarainen ym., 328).

Mikäli Suomesta ei löydetä kiinnostuneita yhteistyötahoja, lienee syytä tarjota SDG*tunnekarttamallia ulkomaiden yliopistoihin tutkimuksen kohteeksi, kunhan sille saadaan sopivia ja riittävän arvovaltaisia suosittelijoita ja tukijoita. Tähän mennessä kymmenisen henkilöä on antanut kirjallisen suosituksensa.



    Kunnia yksin Jumalalle

    Pelle Gudsson





Hakkarainen, K, Lonka, K, Lipponen L. 2005. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä

Pulkkinen, L. (toim.) 1997. Lapsesta aikuiseksi.


5/8 SDG*tunnemalli aivokuvannusten avuksi?

(Tunteille on annettu koordinaatit kellonajan mukaan ja ilmoittamalla millä kehällä se sijaitsee keskipisteestä nähden. Esimerkkinä mainittakoon vastuu (klo 1.30 = 2.) Tämä ominaisuus helpottaa huomattavasti tunteiden löytämistä SDG*tunnekartalta, kun niihin viitataan tekstissä.)

Jukka Ruukin Tiede-lehdessä 5/2001 julkaistu artikkeli “ Nyt aivokuvissa näkyvät tunteet” sai minut riemuitsemaan. Kirjoituksessa haastateltiin Turun yliopiston psykiatrian klinikalla työskentelevää professori Hasse Karlssonia.

Hänen tutkimustuloksensa “Kaikilta koehenkilöiltä surun ja riemun elämykset sammuttivat tunteita hillitsevän otsalohkon toiminnan” vaikutti yhdenmukaiselta SDG*tunnekarttamallin rakenteen kanssa.

Vaikka CC-lisensoitu SDG*tunnekartta kuvataan tavallisesti kaksiulotteisena, niin sen pallon muotoisessa versiossa tunneskaalojen huipennukset kohtaavat toisensa SDG*tunnekarttapallon etelänavalla.

Voimakkaan surun (klo 6 = 4.) mukanaan tuoma epätoivo (klo 6 = 7.) ja riemun (klo 12 = 6.) äärimmäinen muoto euforia (klo 12 = 7.) ovat juuri näitä tunneskaalojen huipennuksia.

SDG*tunnekarttamallin rakenneselostuksessa on kohdassa 12 mainittu minuuden katoaminen, joka tapahtuu näiden tunnehuipennuksien vaikutuksesta. Aivotoiminnan kannalta se voisi hyvinkin merkitä samaa kuin tuossa tutkimuksessa todettu aivojen otsalohkon aktiivikäytön eliminointi. Tämä oli itselleni uusi oivallus, vaikka olen aktiivisesti kehitellyt SDG*tunnekarttaa jo yli 15 vuotta.

SDG*tunnekartan kahdeksan tunneskaalan ääripäät ovat myötäpäivään lueteltuina ja oikeasta yläkulmasta alkaen helppous, hurma, tyhjyys, epätoivo, kauhu, hysteria, mania ja euforia. Näiden ääritunteiden vaikuttaessa ihminen yleensä tuntee olevansa melko hallitsemattomassa tilassa.

SDC14853.JPG

Hypoteesina esitän, että lähes kaikkia mainittuja tunteita aivokuvannettaessa otsalohkosta löytyy tietty yhteinen alue, jonka toiminta vaimenee. 

Helpoiten ja halvimmalla tämä hypoteesi voitaisiin alustavasti testata etsimällä jo valmiiksi kuvattuja kauhua kokeneita aivoja ja vertaamalla niitä Hasse Karlssonin kuvantamiin surun ja riemun tallenteisiin.

Vaikka tämä hypoteesi ei osoittautuisikaan paikkansapitäväksi, niin SDG*tunnekartan vieritunteet tarjoavat paljon muitakin oletuksia tutkittavaksi.

Esimerkiksi aivokuvantamalla on saatu kahdessakin tutkimuksessa tuloksia, jossa SDG*tunnekartan vieritunteet muukalaisuus (klo 5.30 =5.) ja tuska (klo 5 = 4.) ovat aktivoineet samoja aivoalueita.

Hasse Karlssonkin on aikanaan tehnyt tämän havainnon, mutta eräästä toisesta tällaisesta tutkimuksesta voit lukea Scientific American Mind –lehdestä (january-february 2011). The Pain of Exclusion –artikkeli löytyy tuon lehden sivuilta 30-37.

Myös muita vastaavia tutkimuksia on tehty, joista voit lukea yhteenvedon , joka on julkaistu Social and Personality Psychology Compass –lehdessä  (1/1 (2007):236-247).

Artikkelissa käytetty termi ”ostracism” tarkoittaa lähinnä jonkun ryhmän piiristä poissulkemisesta, jota käytetään nykyisinkin ovelana rangaistuskeinona monin paikoin. Vieroksunta tuottaa rangaistavalle tuskaa, mutta sen käyttäjien ei voida todistaa syyllistyneen mihinkään lainvastaiseen toimintaan.

Tässä on siis mainittu kaksi tieteellisistä tutkimusta, joiden tuloksiin SDG*tunnekartta on mielestäni antanut lisävalaistusta - varsinkin ensin mainitun tutkimuksen hieman käsittämättömiin tuloksiin.

880737_brain_001.jpg Miranda Knox

Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2013 Ihmismieli kriisissä –seminaarissa oltiin kovin vastaanottavaisen tuntuisella mielellä pätevää mielenmallia kohtaan.

Dosentti, yliopistonlehtori Ilkka Pyysiäinen totesi, että "aivotutkimus ei ole aivojen avain vaan tarvitaan psykologisen tason teorioita"- "monitasoista mekanistista selittämistä".

Dosentti Marja-Liisa Halko kaipasi esitelmänsä jälkeisessä kysymyssessiossa "sellaisen mallin löytämistä, joka kuvaisi ihmisen käyttäytymistä paremmin kuin talousteoriat".

Professori Petri Ylikoski kertoi, että tieteeltä puuttuu psykologinen teoria siitä, miten mieli toimii. Aivokuvantamisen tarjoama aivojen aktivaatioalueiden lokalisaatio on vain tutkimuksen vaihe, ei selitys. "Komputionaalista mallintamista tarvitaan".

Odotan, milloin akateeeminen maailma herää havainnoimaan ja tutkimaan myös koejärjestelyjensä ulkopuolista maailmaa. Sieltä kun löytyy esimerkiksi tämä SDG*tunnekartta.



    Kunnia yksin Jumalalle

    Pelle Gudsson













 

6/8 SDG*tunnekartta tieteen valossa

(Tunteille on annettu koordinaatit kellonajan mukaan ja ilmoittamalla millä kehällä se sijaitsee keskipisteestä nähden. Esimerkkinä mainittakoon vastuu (klo 1.30 = 2.) Tämä ominaisuus helpottaa huomattavasti tunteiden löytämistä SDG*tunnekartalta, kun niihin viitataan tekstissä.)

1)Mikään tieteellinen teoria ei ole professori Tapio Puolimatkan mukaan aukoton, vaan siinä on huomattavissa anomalioita eli poikkeuksia teorian päälinjoista (Puolimatka 2005, 21).

SDG*tunnekartassa tällainen anomalia on esimerkiksi uloshengityspainotteisella pohjoiseen suuntautuvalla tunneskaalalla olevan hämmästyksen (klo 12 = 5.) hengityskuvio, joka on pelkkä syvä sisäänhengitys. Tosin se valmistaa ihmistä riemulliseen (klo 12 = 6.) nauruun, joka on katkonaista uloshengitystä.

Häpeän synnyttämä viha on sellainen tunneyhdistelmä, jota SDG*tunnekartta ei aivan suoraan pysty selittämään. 

Onko tuossa tapauksessa häpeä (klo 4 = 4.) tarkemmin ajateltuna syyllisyyttä ( klo 7.30 = 2.), jonka toiselta vieritunnekehältä viha (klo 9 = 4.) löytyy vai olisiko kyseessä häpeän syynä olevan turvan (klo 2 = 4.) puutteen aikaan saama uhka (klo 8 = 4.) ja siitä syntynyt vihan tunne?  

Kolmas ja ehkä luontevin selitysmalli olisi se, että häpeän eräs vieritunne inho (klo 4.30 = 4.) ilmenisi vihana.

Vai onko vain tunnustettava SDG*tunnekartan puutteellisuus tässä suhteessa?

2)Hengitystyylianalyysille löytyi lopulta tieteellinen selitys. Sisäänhengityksen painottuessa ihmisen sympaattinen hermosto on aktiivisempi. Tuo sympaattinen hermosto aktivoituu kiputiloissa (Heikkilä 2010, 180.)

SDC14834.JPG

SDG*tunnekartan ulkolaidalta löytyy kärsimys ( klo 8 = 2.), oireilu (klo 7.30 = 5.) sekä tuska (klo 5 = 4.), jotka kaikki ovat sisäänhengityspainotteisella sektorilla.

Kirsti Monsen on julkaissut vuonna 1992 teoksen ”Psykodynaaminen fysioterapia”. Siinä käytetään myös hengityksen havainnointia tunteiden tunnistamisessa.

3)Tieteen päivillä Jyväskylässä 16.3.2011 akatemiatutkija Suvi Saarikallio totesi yleisökysymyksiin vastatessaan faktan, joka ilmenee myös SDG*tunnekartalla. Parisuhteeseen liittyvät ensirakkauden huuma - tässä mallinnuksessa sitä voisi kuvata tunnesanoilla ihailu ja himo( klo 10.30 = 4. ja 5.) - ja kiintymysrakkaus (klo 3 = 4.) ovat fysiologisesti ja hormonaalisesti eri tunteita. SDG*tunnekartta saattaa olla ensimmäinen tunnemallinnus, joka erottaa nämä tunteet selvästi toisistaan.

4)Samaisilla Tieteen päivillä professori Mikko Sams totesi omassa esityksessään, että tunteiden tutkimuksessa on löydetty selvä hyvä-paha – arvotus. SDG*tunnekartassa myönteiset tunteet ovat sijoittuneet lähinnä oikeaan yläneljännekseen. Vastatunnepareillakin on yleensä selvä positiivis-negatiivis –jännite. Poikkeuksena alaviistoisella lävistäjällä sijaitsevat tunneparit mustasukkaisuus-mukautuvuus, erillisyys-riippuvuus, kiusanhalu-alemmuus, kateus-häpeä, houkutus-nolous, uhma-nöyryys sekä viive-väheksyntä.

5)SDG*tunnekartan symmetrisyys tuo mieleen myös monien luonnon toimintaa selittävien lakien yksinkertaiset kauneusarvot. Parhaiden tieteellisten teorioden esteettistä näkökulmaa on selvitellyt professori Tapio Puolimatka (2005, 167-168).

SDC14841.JPG

6)Joitakin – esimerkiksi filosofi Kari E. Turusta, jolle olen muuten hyvin kiitollinen kirjoistansa löytämistäni rohkaisevista lauseista luomisprosessin alkuvaiheissa - on hämmentänyt SDG*tunnekartan lukuohjeista löytyvät Raamatun jakeisiin perustavat tunnetyöskentelyn periaatteet. Samoin ylössuuntautuvan halkaisijan kristillis-sävyiset tunteet.

Selitykseksi tarjoan sen faktan, että SDG*tunnekartta on laadittu kristillisen supranaturalismin pohjalta. Puolimatka on erotellut taulukkomuodossa naturalismin ja supranaturalismin piirteitä. Siinä kerrotaan esimerkiksi kristillisen supranaturalismin käsitys tosiasioista : ”TIETEEN ON HUOMIOITAVA TODELLISUUS KOKO LAAJUUDESSAAN” (Puolimatka 2008, 119.)

Raamatun kertomukset Jeesuksesta ovat osa historiallista todellisuutta. Niistä löytyy mainintoja myös Raamatun ulkopuolisissa lähteissä.

Painotan sitä faktaa, että SDG*tunnekartta on täysin käyttökelpoinen heillekin, jotka kokevat kristillisen viitekehyksen itselleen vieraaksi.

7)Itsejärjestyvyys on nanotekniikan ohjelmoitavissa materiaaleissa eräs perusperiaate. Osoituksena itsejärjestävyydestä SDG*tunnekarttaan tuli tarkentavia muutoksia vuoden 2011 alussa. Silloin lamaannus (klo7.15 = 5.) siirtyi sukulaistunteensa apatian (klo 4 = 3.) paikalta pelon (klo 7.30 = 4.) viereen, koska sanat lamaantuminen ja pelko liitetään usein toisiinsa. Näin kartan ehkä hieman askeettiseltakin vaikuttavat sanavalinnat paremmin vastaavat yleisesti käytössä olevaa tunnesanastoa.

Tämä on mielestäni selvästi yhteydessä siihen professori Mikko Samsin kertomaan nykytunnetutkimuksen linjaukseen, jossa pyritään mahdollisimman luonnolliseen ja pelkistettyyn tutkimusympäristöön.

Tällä viikolla vaihdoin kauhun  ja kammon paikkaa keskenään tunnekartan vasemmassa alalaidassa.  Tämä muutos siksi, koska tajusin, että kauhu on sittenkin kammoa rajumpi tunne.



        Kunnia yksin Jumalalle

        Pelle Gudsson

 






SDG*tunnekartta apuna arjessa

Taustatukea SDG*tunnekartalle




 
Heikkilä, A. 2010. Siunattu kipu.Puolimatka, T. 2005. Usko, tieto ja myytit.
Puolimatka, T. 2008. Usko, tiede ja Raamattu.


7/8 SDG*tunnekartta apuna arjessa


(Tunteille on annettu koordinaatit kellonajan mukaan ja ilmoittamalla millä kehällä se sijaitsee keskipisteestä nähden. Esimerkkinä mainittakoon vastuu (klo 1.30 = 2.) Tämä ominaisuus helpottaa huomattavasti tunteiden löytämistä SDG*tunnekartalta, kun niihin viitataan tekstissä.)

SDG*tunnekartan sanasto on pyritty laatimaan niin, että siitä voidaan luoda aivan luontevia minä-viestejä malliin : ”tunnen tuskaa” (klo 5 = 4.). Nyttemmin tunteiden nimien alle on kirjoitettu myös luontevat minä-viestit.

Muut yleisimmin käytetyt minä-viestin muodot ovat : ”olen tuskainen”, ”tunnen oloni tuskaiseksi” ja ”tämä tuntuu minusta tuskalliselta”. Joistakin tunnesanoista taas muodostetaan verbejä, kun tahdotaan minä-viestillä ilmaista oma tunnetila.

Uutuutena on nyt käytettävissä TUNTEIDEN TULKKI -sovellus.  Siinä löydät suomenkielisille tunnesanoille ja -sanonnoille englanninkieliset vastineet sivupalkkia vierittämällä.

Valitettavasti se toimii vain isoilla näytöillä.  Voit tosin ottaa tiedostosta kaksipuolisen paperiprintin, kohdistaa katseesi ja kääntää nopeasti paperin sen  laidoista kiinnipitäen.

Netissä on aloitettu hanke, joka tähtää tunteiden synonyymisanaston laatimiseen.

Toukokuussa avattiin tähän tarkoitukseen pyhitetty  ja runsaasti kuvitettu Facebook-aikajana, jossa nettitalkoilla haetaan mahdollisimman laajaa suomenkielen tunnesanastoa.  Hankkeeseen liittyy myös blogisivusto, jolle kerätään saatu aineisto. 

Tunnekeräyssivuston runkona on Raamatussa käytetty tunnesanasto sekä keräämäni parin tuhannen tunnesanan luettelo, jossa tunneilmaisut on jaettu 121 eri luokkaan.

Tämän projektin myötä kartan resoluutio paranee.  Saatan vielä toteuttaa luettelon hyperlinkein tuolle tutulle karttapohjalle. Se olisi avuksi kirjoittajille sekä puhujille, kun he etsivät mahdollisimman eloisaa ilmaisukieltä.

Englanninkielinen SDG*tunnekartta on linkitetty ”INSPIRE CHRISTIAN WRITERS”-sivustolle. Muuten sen saamat sosiaaliset nettihyväilyt ovat vielä hyvin hyvin harvinaisia.

Esimerkiksi seurakuntien sivuille linkitettyinä SDG*tunnekartta tarjoaisi 24/7 ensiapua sielunhoitopulmiin. Onhan sen keskipistettä klikaten nähtävissä lukuohje, jolta löytyy myös tunnetyöskentelyn perusperiaatteet.

1)Tunteet kertovat suhteesta ympäristöömme ja itseemme.

2)Tunteet liittyvät omiin muistoihin ja havaintoihin tuoden niitä tarvittaessa mieleen.

3)Aito ilo löytyy, kun alitajuntaan ja kehoon säilötyt kielteiset tunteet on tunnistettu ja läpi eletty.

4)Tunnesolmut avautuvat minuutta rikkomatta vain turvallisessa ja kunnioittavassa ilmapiirissä.

5)Tunnepatouma alkaa murtua kehon oireiluina, eleinä, ilmeinä, unina tai tunne-elämän ylilyönteinä.

6)Käsittelemätön tunne nousee tajunnan tasolle, kun ihminen on valmis kestämään sen.

7)Tunnetyöskentely saattaa uuvuttaa enemmän kuin älyllinen tai ruumiillinen ponnistelu.

8)Vapautuva hengitys vapauttaa tunnemaailmaa – ja päinvastoin.

9)Tunteet voivat johtaa harhaan tai kätkeytyä toistensa taakse.

10)Syyllisyydestä ja väärästä häpeästä voi vapautua Jeesuksen sovitustyön ansiosta. (Jesaja 53: 4,5)

11)Ajatusten sanallinen muotoilu vaikuttaa ratkaisevasti tunne-elämäämme. (Markus 7:15)

12)Usko ei ole riippuvainen tunteista. ( Psalmi 23:4)

SDG*tunnekartta voisi helpottaa ja rikastuttaa monien syvärakenteidensa ohella myös aivan arkipäiväistä viestintää. Toivottavasti Suomen miesten tunnesanasto ei rajoitu tulevaisuudessa pelkkään epämääräiseen ahdistukseen (klo 7 = 4.). Sen vastatunteena löytyvä vapaampi (klo 1 = 4.) tunneilmaisu kun toisi mukanaan paljon myönteisiä seurannaisvaikutuksia – myös taloudellisesti vähentäen psykosomaattisista syistä johtuvia sairauslomia ja niiden aiheuttamia kustannuksia.

Ennaltaehkäisevä ja itsenäinen SDG*tunnekartan käyttö tuskin tekee terapeuttien ammattikuntaa kokonaan tarpeettomaksi, sillä kuuntelevia korvia ja ymmärtävää sydäntäkin tarvitaan. Näin uskon.

Yllättävästi SDG*tunnekartasta löytyy aivan uusia ulottuvuuksia vielä parinkymmenen vuoden tarkan tutkiskelun jälkeenkin. Tein perusturvattomuuden seurauksia käsittelevän blogikirjoitukseni yhteyteen kaaviokuvan, joka selittää nuolikaaviolla tuota monivaikutteista ilmiötä.




Jokainen kokee tunteet omalla tavallaan, mutta arvelen tavoittaneeni jotain inhimillisesti yleispätevääkin tässä tunnekartoituksessa. Visuaalisesti maailmaa hahmottavalle SDG*tunnekartta saattaa alkaa kertoa tarinoita hänen omasta elämästään.

Kielteisiltä tuntuvista tunteista voi useimmiten mieltää ulospääsyn jonkin vieritunteen kautta tai kiinnittämällä toiveikkaasti huomio myös sen vastatunteeseen. Ajatuksillaan kun voi merkittävästi vaikuttaa tunteisiinsa - samoin tunteidensa tiedostamisella, joka alkaa niiden nimeämisellä. Sitä tarkoitusta varten SDG*tunnekartta onkin alun perin laadittu.



        Kunnia yksin Jumalalle!

        Pelle Gudsson